Tausta Suomeen kiertueet Ruotsista
Suomen ja Ruotsin välinen teatteriyhteistyö sai lisävauhtia, kun Riksteaternin Suomen kiertueet käynnistyivät vuonna 2004. Ensimmäisellä kerralla kiertue käsitti neljä paikkakuntaa Suomessa, mutta jo toinen kiertue laajennettiin käsittämään seitsemän paikkakuntaa kahden viikon kuluessa, minkä jälkeen esityksiä annettiin yhdeksällä paikkakunnalla. Kiertuetoiminta käsitti muun muassa esitykset Körkarlen, Terminal, Utvandrarna, Doktor Glas, Syskonbädd, Svinalängorna, Bergsprängardöttrar, Idlaflickorna, Cirqus Alfon ym. sekä nyt viimeksi Arja Saijonmaan esittämän Salainen ranta. Kaikki esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä tai lähes loppuunmyytyjä.
Kiertuetoimintaa koskeva aloite tuli Suomen puolelta ja sen taustalla oli suomalaisten teatterinjohtajien opintokäynti Riksteaterniin. Sen jälkeen he tarjosivat Riksteaternille mahdollisuutta järjestää toistuvia vierailukäyntejä Suomessa. Teatterinjohtajien tavoitteena oli teattereiden tarjonnan ja ennen kaikkea Suomen alueteattereiden kansainvälisten yhteyksien laajentaminen. Suomalaiset ovat alusta pitäen pitäneet tärkeänä, että vierailunäytäntöjä ei esitetä yksinomaan pääkaupunkialueella tai vain suomenruotsalaisissa teatteripiireissä.
Tämä sopi hyvin yhteen Riksteaternin strategian kanssa. Lisäksi Riksteaternissa todettiin, että hanke voi johtaa yhteistyöhön, joka auttaa Riksteaternia vahvistamaan omaa kansallista rooliaan Ruotsin vähemmistöjen kulttuurintuottajana, eli tässä tapauksessa maan suuren suomenkielisen vähemmistön kulttuurintuottajana. Hanke sai vauhtia Ruotsin Helsingin suurlähetystön ryhdyttyä sen suojelijaksi. Suurlähetystö on alusta lähtien ollut tärkeällä sijalla tiedonvälityksessä, monipuolisen rahoituksen turvaamisessa, verkoston rakentamisessa ja seminaarien käynnistämisessä kiertueiden yhteydessä.
Espoon kaupunginteatteri otti harteilleen päävastuun Suomen kiertueista ja on alusta lähtien vastannut kiertueiden järjestämisestä ja tuottamista. Muita teattereita, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhteistyöteattereina ja kiertueiden isäntinä ovat Tampereen Työväen Teatteri, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun kaupunginteatterit sekä ruotsinkieliset Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater. Vuonna 2010 kiertue laajennettiin käsittämään Kotkan kaupunginteatteri ja Maarianhamina, jossa myös suunniteltiin yhteistyön jatkamista. Myöhemmin mukaan ovat liittyneet Lappeenrannan, Kokkolan ja Joensuun kaupunginteatterit. Verkoston suomalaisteatterit edustavat koko suomenkielistä teatterikenttää niin maantieteellisesti kuin kielellisestikin.
Muut yhteistyöteatterit ovat valtuuttaneet Espoon kaupunginteatterin ja Åbo Svenska Teaterin teatterinjohtajat Jussi Helmisen ja Joachim Thibblinin osallistumaan valintaprosessiin, kun Riksteaternin kiertueille osallistuvat näytännöt valitaan. Espoon kaupunginteatteri on neuvotellut hinnoista muiden teattereiden puolesta ja toimittanut rahoitusta koskevia hakemuksia. Kukin isäntäteattereista on maksanut oman osuutensa palkkioista teatterisalonkiensa koon perusteella. Muut menot (matkat, yöpymiset, päivärahat, käännökset, tiedotus, yhteensovitus ja seminaarit) on katettu avustusvaroin.
Hankkeeseen on saatu rahoitusta niin Ruotsin kuin Suomenkin valtioilta, rahastoilta ja liike-elämältä. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta 6 000–12 000 eurolla vuodessa, eli saman verran kuin Ruotsin valtio (Valtion kulttuurineuvosto, Ruotsin instituutti ja Ruotsin suurlähetystö) maksaa tukea hankkeelle. Kokonaisrahoitus voidaan jakaa neljään suunnilleen samankokoiseen osaan: lippujen hinnat 25 %, Suomen ja Ruotsin valtion tuki 25 %, Suomen ja Ruotsin rahastojen tuki 25 % sekä Suomen ja Ruotsin liike-elämän tuki 25 %.
Vuonna 2008 kiertueyhteistyö muuttui molemminpuoliseksi yhteistyöksi Tampereen Työväenteatterin Fundamentalisti-esityksen tehtyä menestyksekkään vierailun kymmenelle paikkakunnalle Ruotsissa. Samana vuonna myös Uusi Teatteri – Nya Finska Teatern i Sverige liittyi mukaan hankkeen yhteistyökumppaneihin. Ainoana teatterina Ruotsissa Uusi Teatterion suunnannut toimintansa maan suomenkieliselle vähemmistölle. Teatterin perustaminen laajensi suomalais-ruotsalaisen yhteistyön käsittämään myös ruotsinsuomalaiset verkostot.
Yhteistyö syveni seuraavan vuoden aikana ensimmäisen yhteistuotannon, eli näytelmän ”Sikalat” myötä. Sen tuotantoon osallistuivat Uuden Teatterin lisäksi suomenruotsalainen Wasa Teater, teatteriryhmä Blaue Frau ja Riksteatern.
Molempien maiden teatterit ovat pitäneet kiertueyhteistyötä tärkeänä ja antoisana. Yleisö on osoittanut suurta mielenkiintoa esityksiä kohtaan. Kiertueiden yhteydessä molempien maiden teatterisalongit ovat täyttyneet. Vierailunäytösten tekstitys on vaikuttanut osaltaan myönteiseen vastaanottoon, kun kielimuurit on saatu poistettua.
Vierailunäytösten yhteydessä on järjestetty tulkin avulla pidettyjä seminaareja yleisön teatterikokemuksen syventämiseksi ja naapurimaan kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäämiseksi. Suomen kiertueiden yhteydessä järjestetyt seminaarit on yleensä järjestetty Ruotsin Helsingin suurlähetystön johdolla yhteistyössä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (yhteistyöteatterit, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus). Ruotsin kiertueiden yhteydessä pidetyt seminaarit ovat Riksteaternin ja Suomen instituutin sekä muiden kiertueiden aiheeseen liittyvien yhteistyökumppaneiden yhdessä järjestämiä.
Aiesopimus yhteistyön jatkamisesta ja syventämisestä
Onnistunut antoisa yhteistyö johti keskusteluihin suomalais-ruotsalaisen teatteriyhteistyön kehittämisestä ja syventämisestä. Syksyllä 2009 Riksteatern, Uusi Teatterija edellä mainitut suomalaisteatterit allekirjoittivat aiesopimuksen näyttämötaiteen alueella tehtävän yhteistyön jatkamisesta ja syventämisestä.
Näyttämötaiteen osapuolet allekirjoittivat vuodet 2011–2013 käsittävän aiempaa laajemman aiesopimuksen, jossa olivat mukana näyttämötaidealan osapuolet ja eri koulutus- ja tutkimuslaitokset Suomessa ja Ruotsissa. Tuloksena oli yhteistyöfoorumi Rajaton näyttämö – Scen utan gränser.
